Matkan seitsemän ohjelmapäivä alkoi tutustumisella naisten työleiriin "Alzhiriin". Neuvostoliiton aikaisen työleirin paikalle oli rakennettu museo ja moderni muistomerkki muistuttamaan entisaikojen kauheuksista. Leirille lähettiin naisia erityisesti poliittisten syiden vuoksi.
Astuttuamme ulos bussista, porukkamme kohtasi pohjoisen, todella kylmän ja viheliäisen, siperian arotuulen. Pakkasta oli mittarin mukaan vain -14 astetta, mutta tuntui -40 asteelta. Käveleminen parin minuutin matkan museolle siinä kylmyydessä laittoi pohtimaan leirin olosuhteita todellisuudessa.
Museon jälkeen seuraava vierailukohteemme oli noin kolme vuotta sitten, presidentti Nazarbayevin pyynnöstä, perustettu yliopisto.Yliopiston aulassa vastaamme tuli palmuja sekä suihkulähteitä, jotka eivät vielä olleet toiminnassa. Aleksei Trochev kertoi meille yliopiston opiskelijoiden vapautuvan yliopistomaksuista, sekä he saavat kohtuuhintaisen majoituksen. Joka vuosi yliopistoon hyväksytään noin 500 opiskelijaa valintakokeiden kautta. Lopullinen opiskelijavalinta tehdään Englannissa, jotta valinta olisi mahdollisimman puolueeton. Suurin osa opettajista on Euroopasta ja Yhdysvalloista ja opetuskielenä on englanti. Tällä hetkellä kaikki opiskelijat olivat kazakstanilaisia, mutta kuuleman mukaan yliopistossa opiskeli myös yksi meksikolainen.
Vierailimme myös yliopiston asuntolassa. Asuntola oli juuri valmistunut ja edusti eurooppalaisia standardeja ja ehkä ylikin. Asuntolan toisessa siivessä asui opiskelijat ja toisessa taas opettajat. Opiskelijat korostivatkin opettajien ja oppilaiden välitöntä, kaverillista kommunikointia. Asuntolassa oli myös oma ravintola kokkeineen.
Naistenpäivän kunniaksi kaikki ryhmämme naiset saivat ihanat tulppaanit!
Yliopiston jälkeen nappasimme kadulta käsitaksit ja otimme kohteeksi Suomen Suurlähetystön Astanassa! Samassa pilvenpiirtäjässä sijaitsee myös muita pohjoismaiden lähetystöjä. Me menimme 17:n kerrokseen tapaamaan suurlähettiläs Ilkka Räisästä.
Näkymät suurlähettilään toimistohuoneen ikkunasta Astanan kaupunkiin olivat todella hulppeat! Suurlähettiläs kertoi suomalaisten kiinnostuksen kasvaneen Kazakstaniin huomattavasti viimeisten vuosien aikana ja myös tulevaisuuden odotukset Suomen ja Kazakstanin kauppasuhteilta ovat korkeat. Potentiaalia on paljon kauppasuhteiden kehittämiselle.
Suurlähetystövierailun jälkeen menimme ravintolaan. Söimme paikallisia herkkuja, esimerkiksi grillattuja munakoisorullia ja aasialaistyylistä pataruokaa. Todella maittavaa!
Nam nam
Naistenpäivän tulppaanit! Hyvää naistenpäivää kaikille! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti